Akustiikka Oppimisympäristöissä

M. Piispanen

Akustiikka on olennainen osa oppimisympäristöjä, sillä hyvä akustiikka edistää sekä oppimista että kouluviihtymistä, mutta vaikuttaa myös tilankäyttäjien turvallisuuteen ja terveyteen. Akustiikka tukee parhaimmillaan oppimisympäristön pedagogista toimintaa ja luo oppimiselle myös esteettisen, muunneltavan ja siirreltävän ympäristön. Erilaisilla akustointiratkaisuilla voidaan huomioida yksilöllisesti tilakohtaiset tekijät ja parantaa hyötyäänen kuuluvuutta ja ehkäistä ja vaimentaa haittaääniä kuten lyhentää jälkikaiunta-aikaa. Toimiva huoneakustiikka ei välttämättä maksa sen enempää kuin toimimaton akustiikka [1]. Jopa päinvastoin, sillä hyvä akustiikka säästää monelta huomattavalta kululta, joita meluisa oppimisympäristö tuo usein huomaamatta mukanaan.

Oppimistilan fyysiset perusasiat

Fyysisen tilan perusasioiksi määritellään useiden tutkimusten mukaan riittävä tilan, valon, turvallisuuden, ääniteknisten asioiden ja ilmastoinnin huomioiminen [2], [3], [4]. Perusopetuksen[5] ja esiopetuksen[6] opetussuunnitelmissa korostetaan näiden tekijöiden lisäksi mm. tilaratkaisujen ekologisuutta, akustisia olosuhteita, sisäilman laatua, viihtyisyyttä ja siisteyttä. Akustiikkasuunnittelu voi olla suoraan tai välillisesti yhteydessä näistä jokaisessa mainitussa tekijässä.

Akustiikka oppimisen edistäjänä

Opetus on muuttunut ajan saatossa entistä yhteistoiminnallisemmaksi. Opetussuunnitelman mukaan oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten sekä eri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Se on yksin ja yhdessä tekemistä [5]. Usein oppilaat työskentelevät erilaisissa ryhmissä ympäri luokkaa, ja opettaja kiertää luokassa ryhmien luona puhuen välillä lähellä oleville oppilaille, välillä koko luokalle [7]. Myös oppilaat ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Sen sijaan, että yksi puhuu ja muut kuuntelevat, oppimisessa korostetaan erilaisissa ryhmissä ja kokoonpanoissa opiskelua.


Ryhmätyöskentelymuotoisen opetuksen haittana on usein toiminnasta syntyvä melu. Akustoinnin tarkoituksena on huomioida yksilöllisesti tilakohtaiset tekijät ja parantaa hyötyäänen kuuluvuutta ja ehkäistä ja vaimentaa haittaääniä [4]. Koulun tilaratkaisuilla kalusteineen, varusteineen ja välineineen on siten mahdollista tukea opetuksen pedagogista kehittämistä ja oppilaiden aktiivista osallistumista [5]. Tilojen akustiikan tulee mahdollistaa tarvittaessa yksittäisen äänen (esim. opettaja) selkeä kuuluminen ilman turhaa jälkikaikua, joka rasittaa puhetyöläisen ääntä entisestään samalla kun sen tulee mahdollistaa erilaisissa ryhmissä opiskelu siten, etteivät ryhmien äänet häiritse toisiaan eikä haitallista melua synny. Yhteisen oppimisen lisäksi oppimistilojen tulee antaa mahdollisuus myös hiljaiseen yksilötyöhön ja eriyttävien ryhmien muodostamiseen, joissa rauhallisuus, yksilöllisyys ja esteettisyys ovat avainasemassa[8], [9].

Olennaista on, että tilat voivat muokkaantua nopeastikin erilaisiin opetuksellisiin käyttötarkoituksiin, palvella erilaisia oppilaita, opettajia ja pedagogisia ratkaisuja. Toisin sanoen oppimisympäristöihin kohdistuu sellaisia laadullisia, oppimisympäristön ja pedagogiikan huomioivia vaatimuksia, jotka haastavat arkkitehdit, sisustussuunnittelijat ja käyttäjänkunnan pohtimaan tulevaisuuden luokkahuone- ja oppimistilaratkaisuja[10].

Akustiikka turvallisuuden ja terveyden edistäjänä

Oppimiselle ei saisi muodostua turhia esteitä esimerkiksi huonosta akustiikasta, ergonomisesti epäedullisista huonekaluista, häiritsevistä hajuista tai äänistä tai muista perusasioista, joiden tulisi olla huomioituina kaikissa toimitiloissa[4].

Akustoinnilla on myös selkeä yhteys turvallisuuteen ja terveyteen sekä äänenkäytön (puhuja) että äänen vastaanottamisen (kuulija) näkökulmista. Akustiikan vaikuttavuutta tutkivassa tutkimuksessa [11] todetaan, että luokkahuoneissa akustiikka on usein huono ja melutaso liian korkea. Tästä syystä jopa puolet opettajista kärsii äänihäiriöistä, jotka johtuvat luokkahuoneiden melusta ja huonosta akustiikasta [11]. Hyvä akustiikka säästää sekä puhujan ääntä että tilankäyttäjien kuuloa. Ääniympäristöstä huolehtiminen auttaa myös itse oppimisessa monin tavoin: keskittyminen, tarkkaavuuden säätely, muistaminen ja hyvä puheen erottaminen lisääntyvät.


Häiriötekijöiden minimoimisella (mm. kaiku, äänen puuroutuminen, melu) voidaan vaikuttaa myös tilankäyttäjien stressitasoon positiivisesti, sillä haitallinen melu lisää sekä opettajan että oppilaiden stressiä ja kuormittumista työssä, mikä voi vaikeuttaa hyvien pedagogisten periaatteiden toteuttamista [7]. Sala ja Rantala [7] toteavat tutkimuksessaan melun olevan mitä todennäköisimmin yksi keskeisimmistä syistä siinä, miksi opettajilla on todettu paljon äänihäiriöitä. Lisäksi on havaittu, että äänihäiriöiden määrä on viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana nelinkertaistunut, mikä johtuu paljolti pedagogisten menetelmien muutoksesta – oppimisympäristön tilaratkaisujen tulisi myös päivittyä pedagogisten muutosten mukana, jolloin etenkin akustisilla ratkaisuilla voidaan aikaansaada merkittäviä parannuksia oppimisympäristöissä.

Akustiikkaratkaisujen tulee myös materiaalisilta ominaisuuksiltaan tukea jokaisen oikeutta terveelliseen ja turvalliseen työympäristöön [12]: tuotteista ei saa irrota hengitysilmalle haitallisia hiukkasia tai hajuja ja niiden tulee olla allergiavapaita. Nämä ominaisuudet tulee säilyä tuotteessa myös silloin, kun se syystä tai toisesta sattuisi vahingoittumaan – monien tilojen huoneilma kärsii nimenomaan siitä, että vahingoittunut tuote saattaa päästää ilmaan hiukkasia, joita tilankäyttäjät eivät kykene huomaamaan. Tästä syystä käytettyjen materiaalien tulee olla täysin turvallisia joka tilanteessa ja suoda tilan käyttäjille mahdollisimman turvalliset ja terveelliset työskentelymahdollisuudet.

Ekologisuus ja kestävän kehityksen vaaliminen

Perusopetuksessa tunnistetaan kestävän kehityksen välttämättömyys ja oppilaita ohjataan kestävän elämäntavan omaksumiseen. Kestävän kehityksen ja elämäntavan ulottuvuuksina opetussuunnitelmassa mainitaan mm. ekologinen ja taloudellinen ulottuvuus [5]. Laadukkaat akustiikkatuotteet tukevat oppimisympäristön ekologista ajattelua ja vaalivat luonnon kestävää kehitystä kierrätettävien materiaaliensa puolesta. Tällöin ne vaalivat luonnon uusiutumiskykyä luonnonvarojen kestävälle käytölle perustuvalle kiertotaloudelle. Tuotteiden käyttöikä ja ekologiset ominaisuudet merkitsevät myös kansantaloudellista kestävyyttä.

Akustiikka – käytännölliset ja kauniit tilat

Oppilaiden, opettajien ja vanhempien käsityksiä hyvästä koulusta tutkivan tutkimuksen [8] vastaajaryhmien mukaan fyysisen ympäristön tulisi sisältää paljon erilaisia opiskeluun virittäviä ja motivaatiota ylläpitäviä asioita. Akustiikkasuunnitelulla voidaan vaikuttaa myös monipuolisesti fyysisen ympäristön sisustuksellisiin ratkaisuihin. Akustiikkaratkaisuilla tilaan voidaan luoda esimerkiksi siirreltäviä ja muunneltavia akustoivia tilaratkaisuja, kuten työskentelynurkkauksia, seinäkkeitä, muistitauluina toimivia sermejä ja viihtyisyyttä lisääviä tai tilan ominaispiirteitä kuvaavia kuvatauluja. Kalusteissa voidaan käyttää esimerkiksi pulpettien siirtämistä helpottavia ja ääntä vaimentavia kalustesukkia tai akustoinnilla voidaan vaikuttaa ikkunoiden kovaan pintaan ja häiritsevään valoon asentamalla ikkunoihin akustoivat, valaistuksen mukaan säädettävät lamelliverhot tai sijoittamalla lattialle akustoivia mattoja, joilla on mukava istua oppimistilanteessa. Myös tilan siisteyteen, esteettömyyteen ja esteettisyyteen voidaan myös vaikuttaa akustiikkaratkaisuilla suunnittelemalla esimerkiksi oppimistilan (luokka, käytävät tai yleiset tilat) seinäpinnoille oppimistilaa ilmentäviä kuvia (esim. maailmankartat, aakkostaulut, kotiseudun kasvit jne.) – näin akustiikka voi toimia sekä esteettisenä ja taiteellisena elämyksenä että oppimista tukevana elementtinä ilman, että se vie tilaa lattiapinnasta.

Lähteet:

[1] Törmänen, E. 2010. Huono akustiikka pilaa päivän. Tekniikka & Talous – nettisivusto. http://www.tekniikkatalous.fi/arkisto/2010-03-15/Huono-akustiikka-pilaa-päivän-3286645.html
[2] Björklid, P. 2005. Lärande och fysisk miljö. En kunskapöversikt om samspelet mellan lärande och fysisk miljö i förskola och skola. Stockholm. Forskning i fokus, nr. 25.
[3] Nuikkinen, K. 2005. Terveellinen ja turvallinen koulurakennus. Helsinki: Opetushallitus.
[4] Nuikkinen, K. 2009. Koulurakennus ja hyvinvointi. Teoriaa ja käytännön kokemuksia peruskouluarkkitehtuurista. Tampereen yliopisto. Monografiväitöskirja.
[5] Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. 2014. Helsinki: Opetushallitus
[6] Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet. 2015. Helsinki: Opetushallitus
[7] Sala, E. & Rantala, L. M. 2012. Opetustilojen akustiikka ja ääniergonomia – tutkimuksesta toteutukseen. http://www.tsr.fi/tutkimustietoa/tata-on-tutkittu/hanke/?h=109292&n=aineisto
[8] Piispanen, M. 2008. Hyvä oppimisympäristö : oppilaiden, vanhempien ja opettajien hyvyyskäsitysten kohtaaminen peruskoulussa. Jyväskylän yliopisto: Kasvatustieteen julkaisuja. Monografiaväitöskirja.
[9] Nuikkinen, K. 2005. Terveellinen ja turvallinen koulurakennus. Helsinki: Opetushallitus.
[10] Kuuskorpi, M. & Piispanen, M. 2013 Uudet oppimisprosessit haastavat koulun tilaratkaisut. Teoksessa: M. Lehtonen (toim.) Perusopetuksen laatutyö. Erilaisia tapoja ottaa laatukriteerit hallintaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö, koulutuspolitiikan osasto. 43-50.
[11] Rantala L. M. 2012. Opettajan ääni kovilla. http://aikalainen.uta.fi/2012/11/29/opettajan-aani-kovilla/
[12] Perusopetuslaki 30 § 1 mom. ja perusopetuslaki 29 § 1 mom. (1267/2013)