”Akustiikka ja ääniärsykkeiden säätelyn mahdollisuus ovat merkittäviä seikkoja lasten akateemisten ja psykososiaalisten tavoitteiden saavuttamisessa.” (Kattilakoski 2018, 159)
Kattilakosken (2018) väitöskirjan mukaan oppimistiloissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota akustiseen suunnitteluun ja rauhallisiin tiloihin, sillä ne ovat suoraan yhteydessä työrauhaan, keskittymiseen ja oppimiseen sekä yleiseen fyysiseen, psyykkis-sosiaaliseen ja pedagogiseen hyvinvointiin. Se, kuinka hyvin oppimistila, opetussuunnitelma ja käytettävä pedagogiikka tukevat toisiaan, vaikuttavat suoraan oppimistuloksiin. Seuraavassa muutamia suoria lainauksia kasvatustieteiden tohtori, Raija Kattilakosken, Valterissa 12.3.2019 olleesta asiantuntija-artikkelista sekä hänen tuoreesta väitöskirjastaan ”Koulun toimintakulttuuri avautuvissa oppimistiloissa: etnografinen tutkimus uuteen koulurakennukseen muuttamisesta”
(2018).
”Erityistä huomiota oppimistiloissa kannattaisi kiinnittää työrauhaan, äänieristykseen, vetäytymistilojen määrään ja akustiseen suunnitteluun.” (Valteri, 12.3.2019)
”On huomattu, että melulla on negatiivisia vaikutuksia muun muassa oppimistuloksiin, kognitiivisiin prosesseihin (mm. hidastuminen), keskittymiseen, muistiin ja lukitaitoihin (Canning ym. 2015; Crandell & Smslfino 2000; Shield ym. 2010). Melua voi aiheuttaa paitsi oppilaiden ja opettajien puhe, myös muu taustamelu, kuten tilassa liikkumisesta aiheutuvat äänet, koneet ja laitteet tai tilojen ulkopuolelta tuleva melu (Shield, Greenland & Dockrell 2010).”(Kattilakoski 2018, 28)
”Tutkimuksissa on todettu, että tasainen taustamelu häiritsee vähemmän kuin ajoittainen taustalta kuuluva irrallinen puhe (Shield ym. 2010). Avoimissa oppimistiloissa oppilaita häiritsi eniten toisten lasten ja opettajien puhe. Melu koettiin epämiellyttäväksi silloin, kun työskenneltiin ryhmissä ja siirryttiin pisteeltä toiselle, vaikkakaan luokkatoverien puheen kuulemisessa ei ollut
ongelmia.(Mealings ym. 2015.)” (Valteri, 12.3.2019)
”Keskeinen akustinen ilmiö avoimissa oppimisympäristöissä näyttäisi olevan Saarelaisen (2016) mukaan myös opetusryhmien välisen yksityisyyden vähäisyys ja äänen leviäminen tilassa vapaasti eli vaatimaton leviämisvaimennus. Choudbury (1973, 11) ehdottaa tutkimusten perusteella, että oppilaan etäisyyden opettajasta ei tulisi ylittää seitsemää metriä eikä taustamelu saisi nousta yli 60 dB:n. Isossa-Britanniassa onkin vuonna 2015 julkaistu koulurakentamista koskeva akustiikka- ja melutaso-ohjeistus. Siinä on otettu erikseen esille avoimien oppimistilojen akustiikka ja todetaan, että oppimistiloissa on otettava huomioon oppilaiden erityistarpeet sekä meluun liittyvät ongelmat ja rakennettava myös rauhallisia ja hiljaisia tiloja. (Canning ym. 2015, 75.) Myös Australiassa ja Uudessa-Seelannissa on laadittu luokkahuoneakustiikan standardit, ja suosituksena on, että tyhjillään olevissa tiloissa melutaso ei saisi nousta yli 45 dBA:n. Ohjeita ei ole kylläkään siitä, mitä melutaso saisi olla silloin, kun luokkahuoneissa työskennellään. (Mealings, Dillon, Buchholz & Demuth 2015, 2.) Tanskassa on tehty rakentamissäädöksiin omat avoimien
oppimisympäristöjen akustiikkaa koskevat standardit ja niissä ehdotetaan, että avoimia oppimistiloja ei tulisi käyttää alle 10-vuotiaille lapsille vielä kehittymättömän kuulon vuoksi (Petersen & Rasmussen 2012, 1; Saarelainen 2016, 7). Suomessa vastaavia määräyksiä tai vakiintuneita käytäntöjä avoimien oppimisympäristöjen suunnittelemiseksi ei toistaiseksi ole olemassa (Saarelainen 2016,).” (Kattilakoski 2018, 28)
Lue koko Valterin artikkeli:
oppimista-tukeva-oppimisymparisto
Lue Korhosen väitöskirja:
Väitöskirja