Mitä ääni on?

Lyhyesti määriteltynä ääni on väliaineessa etenevää värähtelyä, joka saa aikaan kuulohavainnon.

Ääni on mekaanista aaltoliikettä. Ääni ei etene tyhjiössä vaan ääniaallot tarvitsevat väliaineen. Vä-liaine voi olla missä tahansa olomuodossa, kuten nesteenä, kaasuna, kiinteänä tai plasmana. Kaasuissa ja nesteissä etenee vain pitkittäinen aaltoliike, kiinteissä aineissa esiintyy myös poikittai-sia aaltoja.

Ääni voidaan havaita kuuloaistimuksena, tuntoaistimuksena tai mittaamalla. Ihminen havaitsee ää-nen kuuloelinten kautta aistimalla. Korvat vastaanottavat ääniaallot ja lähettävät ne edelleen aivoi-hin, jossa ne analysoidaan ja tulkitaan.
Ihmisen kuuloalue tavoittaa parhaimmillaan taajuusalueen 16 - 20 000 Hz. Ihmiskorva on kuitenkin herkimmillään taajuusalueella 2000 -6000 Hz ( 2 - 6 kHz), jolle sijoittuvat monet hälytys -ja varoi-tusäänet. Tätä kuulolle optimaalisinta taajuusaluetta kutsutaan preesensalueeksi. Tämän alueen korostaminen ja häiriötekijöiden poistaminen (esim. melun tai kaiun vaimentaminen) parantaa puheen selkeyttä ja toivotun äänen kuulemista. Kuulovamma syntyy tavallisesti aluksi juuri pree-sensalueelle. Ihmisen kuuloalueen alarajaa (20Hz) matalampia ääniä kutsutaan infraääniksi, kuuloalueen ylärajaa (20 kHz) korkeampia ääniä puolestaan ultraääniksi.