Ota yhteyttä tai pyydä tarjous

Soita

+358 400 929 513+358 400 929 513

Lähetä sähköpostia

info@akustiikkapalvelut.fi

Tarjouspyyntölomake

Nimi*
Puhelinnumero*
Sähköpostiosoite*
Lisätietoa*

x
Ota yhteyttä

Ympäristöministeriön asetus avotoimistoihin

Ympäristöministeriön asetus ääniympäristöstä astuu voimaan vuodenvaihteessa

Ensi vuonna avotoimistossa saa erottua vain puolet puheäänen sanoista
Avotoimistojen meluisuus ja huono akustiikka ja niiden kielteiset vaikutukset työtehoon otettava huomioon paremmin.



Ohessa artikkeli (Saija Aitolehtio, Uutinen KP24)

Avotoimistojen meluisuus ja huono akustiikka ja niiden kielteiset vaikutukset työtehoon ovat olleet tutkijoiden tiedossa jo pitkään. Nyt tähän monille toimistotyötä tekeville tuttuun ongelmaan ollaan vihdoin puuttumassa, kun ympäristöministeriön uusi asetus rakennuksen ääniympäristöstä astuu voimaan ensi vuoden alussa.
Eniten avokonttoreissa työskenteleviä häiritsee selkeästi erottuva puhe, kuten puhelimeen puhuminen tai keskustelut, kun itse yrittää keskittyä vaikkapa kirjoittamiseen tai lukemiseen.

Tutkimusten mukaan työpaikan huono akustiikka voi heikentää työtehoa merkittävästikin.

Pitkän uran melututkijana ensin Työterveyslaitoksella ja sittemmin Turun ammattikorkeakoulussa tehnyt Valtteri Hongisto sanoo, että avotoimistossa työn teho laskee, kun ei-toivotun puheen erotettavuus on hyvä.
– Pystyimme osoittamaan sen kiistattomasti jo vuonna 2005 Työterveyslaitoksen tutkimuksissa. Se oli aikanaan mullistavaa, sillä yleisesti ajatellaan, että puheen erotettavuuden tulee olla hyvä, sanoo Hongisto, joka vetää tällä hetkellä Turun ammattikorkeakoulun sisäympäristön tutkimusryhmää.

Myös uusimmassa Työterveyslaitoksen ja Turun ammattikorkeakoulun toteuttamassa, avotoimistomelun häiritsevyyttä kartoittaneessa tutkimuksessa saatiin samansuuntaisia tuloksia.

Tutkimus valmistui tänä vuonna, ja siinä voitiin osoittaa, että kun puheen erotettavuus on alhainen, myös melun häiritsevyys on alhainen.

Melun häiritsevyydestä kysyttiin 21 avotoimiston työntekijältä, yhteensä 883 ihmiseltä. Melun häiritseväksi kokevien osuus vaihteli 6 ja 71 prosentin välillä eri avotoimistojen välillä.
– Avotoimiston akustiikan laatu oli voimakas selittävä tekijä. Tutkimustiedon perusteella voidaan sanoa, että avotoimistojen akustiikka pitää suunnitella niin, että puheen häiritsevyys on alhainen, Hongisto sanoo.
Juuri tähän vuodenvaihteessa voimaan astuvalla asetuksella pyritään avotoimistojen osalta, sanoo ympäristöministeriön ympäristöneuvos Ari Saarinen.

Avotoimistot ovat yleistyneet Suomessa 2000-luvulta alkaen, mutta tähän mennessä niiden akustiikasta on ollut vain suosituksia. Ne eivät kuitenkaan ole sitoneet rakentajia tai työnantajia.

Uudessa asetuksessa puheen erotettavuudelle ja jälkikantamalle määritellään ensimmäistä kertaa selkeät, mitattavat ja sitovat raja-arvot. Jos asetus toteutuu esitetyssä muodossaan, toimistotilan jälkikaiunta-ajan olisi oltava 0,4 – 0,6 sekuntia ja puheensiirtoindeksin STI-arvon korkeintaan 0,50.

Edellinen tarkoittaa, että avotoimistossa saa kaikua korkeintaan yhtä paljon kuin tavanomaisessa makuuhuoneessa. Jälkimmäinen tarkoittaa, että naapurityöpisteestä kuuluvan puheäänen sanoista erottuu korkeintaan puolet.
– Vuodenvaihteen jälkeen uusiin toimistorakennuksiin olisi tehtävä jo rakennuslupavaiheessa sellaiset akustiikkasuunnitelmat, jotka täyttävät tai mahdollistavat asetuksessa annetut raja-arvot.


Avotoimistojen meluongelmista väitellyt psykologi Annu Haapakangas sanoo, että akustiikaltaan toimiva avotoimisto on sellainen, jossa on riittävien ääntä vaimentavien materiaalien ja muiden akustisten ratkaisujen lisäksi käytössä myös peiteääni.

Peiteääni on ilmanvaihdon tyyppistä taustaääntä, joka peittää puhetta ja on korvalle miellyttävää.
– Peiteäänitaso selittää vahvasti sitä, koetaanko melua. Koska puhe häiritsee eniten, peiteäänen pitäisi peittää kauempaa kuuluvia puheääniä, Haapakangas sanoo.

Myös musiikin soveltuvuutta peiteääneksi on tutkittu. Haapakankaan mukaan sitä ei kuitenkaan voi suositella yleiseksi peiteääneksi, sillä osa ihmisistä kokee musiikin häiritsevänä.
– Veden äänet eivät välttämättä sovellu yleisiksi peiteääniksi työpaikoille, mutta niitä voi suositella yksilötasolla. Esimerkiksi Youtubesta löytyy veden ääniä, joita voi kuunnella kuulokkeilla.

Tutkimusten mukaan lähes 40 prosenttia ihmisistä on meluherkkiä.

Helsingin yliopiston kognitiotieteen dosentti, aivotutkija Minna Huotilainen sanoo, että osa ihmisistä ei pysty keskittymään meluisassa ympäristössä syventymistä vaativaan tehtävään juuri lainkaan. Joitakin häiritsee myös se, että lähellä liikkuu ihmisiä.

Melulle altistumisella on myös terveysvaikutuksia: se voi muun muassa nostaa verenpainetta ja aiheuttaa uniongelmia.
– Jos joku valittaa, että on raskasta tehdä asiakaspalvelua tai keskittyä, usein ajatellaan, että henkilöllä on yleisesti ottaen keskittymisvaikeuksia, mutta miksi melussa pitäisi tehdä keskittymistä vaativaa työtä? Voisiko työt lähteä tekemään kotiin tai kirjastoon, Huotilainen kysyy.

Työntekijät luovat etiketin
Työpaikoille tarvitaan etiketti, tilan käyttösäännöt, joita viilataan tarpeeksi usein. Säännöistä päättävät työntekijät.
Voidaan esimerkiksi sopia, että keskittymistä vaativat työt voi tehdä etätyönä tai että puhelut puhutaan puhelinkopissa. Se edellyttää, että puhelinkoppi on riittävän lähellä.
Ääritapauksessa voi laittaa päähän kuulosuojaimet tai vastamelukuulokkeet ja selkään lapun: "älä häiritse minua".
Melusta häiriintyminen ei ole asennoitumiskysymys. Vaikka asenne vaikuttaakin toleranssiin, pohjalla on myös voimakkaita biologisia taipumuksia.

Monitilatoimisto pisti työtavat uusiksi
Silja Aitoaho

Kun Senaatti-kiinteistöjen Oulun toimiston väki muutti uuteen monitilatoimistoon tämän vuoden tammikuussa, uusiksi menivät työtilojen lisäksi myös totutut tavat ajatella työpaikalla olosta.
Nykyisin kenelläkään ei ole omaa työpistettä, vaan se valitaan työtehtävän mukaan. Jokainen tuo tavaransa ja kannettavan tietokoneensa mukanaan työpisteelle aina työpäivän aluksi.
Aiemmin osalla työtekijöistä oli omat työhuoneet ja osa teki töitä yhdessä perinteisessä avotoimistotilassa.
– Moni meistä ajatteli varmaan silloin, että ei tämä tämän huonommaksi voi mennä. Pinnat olivat kovia ja kaikuvia, ja välillä tuntui, ettei kuullut omia ajatuksiaan. Pelisäännöt esimerkiksi puhelimessa puhumisesta puuttuivat kokonaan, Pohjois-Suomen alueen rakennuttajapäällikkö Marita Rovamo kuvaa.

Myös kiinteistöassistentti Kirsi Kursula on kokenut uudet, modernit tilat selkeänä parannuksena aiempaan verrattuna, vaikka hän kertookin oppineensa sulkemaan korvansa hälyltä.
Nyt työpaikan pelisäännöt on laadittu yhteisesti. On esimerkiksi sovittu, että lyhyet puhelut voi puhua omalla työpisteellä, mutta pidemmät keskustelut käydään siihen tarkoitukseen varatuissa, äänieristetyissä tiloissa.
Uutta on myös vyöhykeajattelu. Muun muassa hiljaisuutta vaativille töille tai asiakastapaamisille on omat erilliset tilansa.
– Merkittävin muutos on tapahtunut juuri siitä, miten työpaikalla olosta ajatellaan. Enää kaikkia työtehtäviä ei ole tarkoituskaan tehdä saman työpöydän ääressä. Eihän kotonakaan mennä nukkumaan keittiöön, Rovamo sanoo.

Monitilatoimistot yleistyvät nyt perinteisten avotoimistojen rinnalla sekä yksityisellä että julkisella sektorilla, sanoo Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Tapani Ollila.

Avotoimistojen yleistymistä selitti halu säästää tilakuluissa. Sen sijaan tiiviin työympäristön vaikutuksia työtehoon on herätty tutkimaan vasta myöhemmin.
– Monitilatoimistot ovat ikään kuin kompromissi tilatehokkuuden ja toiminnallisuuden välillä. Niissä pystytään perinteisiä avotoimistoja paremmin huomioimaan se, ettei tilatehokkuus syö työtehoja, Ollila toteaa.

Linkit

Katso akustiikkatuotteet

Myymme tarkasti valittuja, laadukkaita akustiikkatuotteita, jotka tekevät lopputuloksesta ainutlaatuisen ja viihtyisän. Kaikki akustiikkatuotteemme valmistetaan mittatilaustyönä toiveesi ja tilan vaatimukset huomioiden. Näin varmistamme parhaan mahdollisen lopputuloksen sekä akustiikan että visuaalisuuden näkökulmista.

Katso myytävät tuotteet